Tänään on syntymäpäiväni. En tiedä, onko syynä huonosti nukuttu yö vai mikä, mutta on jotenkin vaikea käsittää olevansa taas vuoden vanhempi. Tai ehkä se vain on vaikeampi käsittää, mitä vanhemmaksi tulee, koska muistan miettineeni samaa jo vuosi sitten. Olen siinä iässä, että joskus ajattelen, että mun olisi pitänyt kokea jo paljon. Mun pitäisi tietää, mikä musta tulee isona ja ehkä jo olla valmis. Elää sitä "oikeaa" elämää. Olla parisuhteessa ja ehkä odottaa tai ainakin suunnitella perhettä/lapsia. Toisaalta, olen ikäisekseni kokenut paljonkin. Ehkä jopa enemmän kuin jotkut muut ikäiseni. Olen kokenut kipua, pelkoa, menetystä, epäonnistumisia. Olen kärsinyt sairauksista, niin fyysisistä kuin psyykkisistä. Pitääkö mun siis olla jo "valmis"? Ehkä ei, mutta kyllä aina välillä tulee haaveiltua olevansa hieman paremmassa "jamassa" kuin tällä hetkellä on. Mukavaa maaliskuun alkua! :) -Auri
Unelmia ja ajatuksia käsitöistä. Ja elämästä.