Minun tarinani

Kaksi kasvutarinaani

Fyysinen kasvutarinani alkoi maaliskuussa 1993. Koko elämäni ajan minulla on ollut rajoitteita, mm. molemminpuoleinen kuulonalenema ja lihashypotonia (heikot lihakset). Monesti olen saanut huomata olevani ns. ulkona ”rajoista” eli erilainen kuin muut samantyyppiset tapaukset. Toisin sanoen olen melko uniikki :) (vaikka kyllähän me kaikki ollaan aika uniikkeja :))

Rajoituksistani huolimatta elin melko normaalin lapsuuden. Olin perheen ainoa lapsi, meillä ei ollut lemmikkejä, vanhempani erosivat ollessani 8-vuotias, koulussa olin tasaisen varma 8,5 keskiarvon oppilas, kävin erilaisissa kerhoissa ja pienempänä monta vuotta muskarissa. Harrastin uimista ja pianonsoittoa (jonka myöhemmin vaihdoin kuorolauluun.. :) Tämä kaikki oli osa minun normaalia lapsuuttani ja osittain myös varhaisnuoruuttani.

Peruskoulun jälkeen elämäni on ollut melkoista vuoristorataa. On ollut ylä- ja alamäkeä, ”high and low”:ta. No, niinhän siinä sitten kävikin, että noin pari vuotta peruskoulun jälkeen (v. 2011/-12) minulla diagnosoitiin masennus. Muistan vieläkin kuinka vastaanotolla lääkärin kysellessä voinnistani, en pystynyt hetkeen puhumaan. Niin voimakas tunteenpurkaus oli. En ollut  tajunnut, kuinka rikki oikeasti olin. En nähnyt tulevaisuutta tai se oli epäselvä eikä se ollut kovinkaan kummoinen.

Pikkuhiljaa kuitenkin kuntouduin masennuksesta ja aloin taas luottaa tulevaan, mutta en ole oikeastaan koskaan palautunut täysin ennalleni.

Henkisen kasvutarinani alkuajankohtaa en pysty tarkalleen määrittelemään. Se on voinut alkaa koska vain. Sen kuitenkin tiedän, että kesä 2013 antoi aivan uudenlaisen sysäyksen kasvutarinalleni.

Sysäyksen antoi isäni kuolema. Onkin ehkä vähän outoa ja hassua, kuinka niinkin läheisen ihmisen menetys voi antaa niin paljon. Kuinka paljon surua ja murhetta olen joutunut kärsimään. Toisaalta, olen saanut myös iloa ja voimaa elämääni!

Tässä blogissa aion siis jakaa matkaani ystävieni ja muidenkin blogiin löytävien kanssa. Täältä voit lukea niin kepeitä arkielämän kuulumisiani kuin syvällisempiä elämänpohdintoja. Ja kaikkea siltä väliltä… :) Kaikkea ei tarvitse lukea, luet vain sen mikä tuntuu hyvältä. :)

Tervetuloa!

- Auri