Siirry pääsisältöön

Don't worry... Your Life is saved. At least for now.

Ei tarvitse pelästyä, en aio alkaa kirjoittaa englanniksi...
Otsikko vain kuvastaa hyvin viimeisten viikkojen ajatuksia ja tuntemuksia.

Pääsiäisen aikoihin olin taas aivan valmis luovuttamaan, päästämään irti. En vain enää jaksanut. Olin aivan valmis pistämään koulun tauolle. Lähes tulkoon itkin ahdistuksesta ja kirosin mielessäni jaksamattomuuttani.

Toisaalta, en olisi halunut luovuttaa. En enää. Minulla on ehkä maailman paras paikka olla tällä hetkellä, mitä tulee kouluun, opiskeluryhmään/-kavereihin/opettajiin ja alaan. Tuntui pahalta, sillä oikeastaan kaikki oli ihan hyvin.

Kuin ihmeen kaupalla sairastuin pääsiäissunnuntaina keuhkokuumeeseen ja jouduin viikoksi sairaslomalle. Keuhkokuume sinänsä ei ole kovin mukava tauti, mutta minulle se oli pelastus. Tai no, pelastuksen alku... Viikon ajan sain levätä ja ottaa rauhassa. Se jo teki hyvää!

Kun sitten palasin takaisin kouluun, totesin: "Kyllä mä nyt jaksan. Mä hoidan tän loppuun. Eihän tässä ole enää kuin vajaa kaksi kuukautta ja se aika menee nopeasti"

Ja arvaatteko mitä? Nyt nuo viimeiset 3 viikkoa ovat olleet ehkä mukavimmat ja hauskimmat viikot koko toisen asteen kouluhistoriassani! Lähes joka päivä on saanut nauraa vähintään yhdelle jutulle. Välillä villiinnymme puhumaan englantia ja jopa ruotsia! Eikä siitäkään ole haittaa, että saa tehdä sitä mitä lähes rakastaa... Muutamaan kertaan olen jopa miettinyt onko tämä totta? Voiko koulussa olla näin kivaa ja hauskaa?

Mitä tästä siis opimme? Joskus elämä potkii päähän, joskus jopa melko lujaa. Minä jos kuka tiedän sen todella hyvin. Mutta hyvin usein se myös järjestelee asioita, kun vaan uskaltaa myöntää tarvitsevansa apua. Olin lähes koko pääsiäisen ajan puhunut opiskelutauosta ja minulle annettiin se. Tosin hieman lyhyempänä kuin olin alunperin ajatellut, mutta se oli riittävästi. Sitten tuli nämä viimeiset viikot, jotka nekin uskon olevan melko järjestettyjä by Elämä itse.

Jaksamisia kaikille näihin kevään viimeisiin rutistuksiin. Kyllä se kesä sieltä kohta tulee! :)
( ja loma niille, joille se tulee.. :D )

- Auri





Kommentit

Lähetä kommentti

Kommenttia saa jättää! :) Mielellään asiallista, kiitos!

Suositut

Summer Bucket List - Kesälista

Kesälomaa on kulunut jo 2 viikkoa! Ihan uskomatonta.. Mutta onneksi on vielä vähän yli 2 kk jäljellä. Vaikka kokemuskesta voin sanoa, että se menee nopeasti. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että tässä on koko kesä ja mahdolliset seikkailut edessä :) Aion varmasti olla aika paljon kotona ja vain olla ja rentoutua, sen verran vuosi on vaatinut veronsa. Aion kuitenkin tehdä joitain reissuja ympäri Suomea, mutta turhia stressaamatta. Luin  ystäväni blogista  SUMMER BUCKET LIST -päivityksen ja inspiroiduin tekemään itsekin tällaisen listan, mitä haluaisin tänä kesänä vielä tehdä. Kesän lopussa voisin katsoa, toteutuiko kaikki vai jäikö jotain esimerkiksi ensi kesälle :) Kesällä 2016: - Haluan saada muuttolaatikot purettua ja tavarat paikoilleen. Aikalailla loppusuoralla vissiin jo ollaan, mutta vielä on jonkun verran tekemistä. - Haluan matkustaa sukulaisten ja ystävien luo. Kesä on parasta aikaa matkustaa ja nähdä Suomea. Kesäiset maisemat ja valoisat illat ovat ihan parasta bus

Suvaitsevaisuus

Suvaitsevaisuus on piirre/ominaisuus, jonka jokaisen pitäisi omia. Opittaisiin hyväksymään erilaisuutta, sillä se on hyvä asia. Huomaan, etten itsekään siinä täysin aina onnistu, mutta haluan oppia. Minun jos kenen pitäisi olla suvaitsevainen, koska odotan sitä myös muilta itseäni kohtaan. Kaikista ei tarvitse tykätä, eikä se ole edes mahdollistakaan. Mielipiteensäkin saa ilmaista, mutta se tulisi tehdä "hyvässä hengessä" vaikka palaute olisikin negatiivista. On ehkä jopa säälittävää lukea, kuinka keskustelupalstoilla oikein retostellaan negatiivisella mielipiteellä ilman mitään pointia. Itsellänikin on inhokkiasioita/ihmisiä, mutta minulle ei tulisi mieleenkään mennä ja haukkua lyttyyn näitä, varsinkaan anonyyminä jossain keskustelupalstalla! Joka tapauksessa, meidän pitäisi antaa ihmisten olla omia itsejään ja hyväksyä heidät sellaisina. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Pienessä mielessäni aloin tätä tekstiä kehitellä, kun noin kuukausi sitten luin erään ka

Uudet tuulet puhaltaa..

Heissan! Elämä on pyöritellyt tätä naista ja välillä melko rajustikin. Nyt olen kuitenkin ”löytänyt uuden suunnan elämälleni”. Saattaa kuulostaa melko kliseiseltä, mutta niin asia nyt vain on! :) En ole löytänyt vielä täysin paikkaani, enkä tiedä koska sen tulen löytämään, tai mistä sen tulen löytämään. Tiedän vain, että matka tulee kestämään x ajan ja matkalla tulee olemaan vielä monenlaista mutkaa. Olen aikaisemmin kirjoitellut tänne blogia muutaman kerran ja aionkin jättää vanhat postaukseni näkyviin. Ne kun ovat myös osa matkaani ja osa minua. Kuitenkin tästä eteenpäin kirjoitusteni sävyt saattavat vaihdella paljonkin. Haluan edelleen jakaa niitä pieniä (arki)hetkiä elämästäni, jotka tuovat iloa, surua, ihmetystä, pohdintaa yms.yms. Tämän lisäksi haluan kuitenkin jakaa myös sen toisen puolen. Sen uuden puolen, jonka luultavasti jo aikaisemmin luulin omaavani, mutta joka vasta nyt on avautumassa minulle. Olen löytänyt ”uuden maailman” ja siitä aion myös täällä blogissa